Matkailua vai kaivosbisnestä – ristiriita pohjoisen parhaasta?
Suomen maaperässä on kultaa, platinaa, timantteja ja uraania noin 70
miljardin euron arvosta. Suurta osaa luonnonvaroista ei kuitenkaan ole
taloudellisesti järkevää louhia. Miksi ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden
hankkeet eivät saa välitöntä ja laajaa kannatusta?
Suomi kehitysmaa omien luonnonrikkauksien suhteen
Pian sata vuotta sitten vuonna1917 pohjoismaiden saamelaiset aloittivat poliittisen yhteistyön. Ensimmäisestä rajat ylittävästä saamelaiskokouksesta on siis aikaa mutta saamelaisten perusoikeudet eivät ole vieläkään kunnossa.
Saamelaisten pyrkimyksenä sata vuotta sitten oli ensisijaisesti säilyttää mahdollisuus perinteisiin elinkeinoihinsa. Tänään ei olla ihan samassa tilanteessa kuin sata vuotta sitten mutta saamelaisten alkuperäiskansoille kuuluvat oikeudet ovat edelleen häpeällisesti hoitamataa.
Tellervon patsas Helsingin Dianapuistossa yhtyy varmasti
rauhanomaiseen vaatimukseemme alkuperäiskansojen oikeuksista. Tämän Diana
patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Yrjö Liipola vuonna 1928. Taiteilija on toiminut maamme
diplomaattina Unkarissa on 20-luvulla vastustanut sotaväen kutsuntoja. Vastarintaa
ja keihään kärkeä löytyy tästä puistosta!