ILO 169

Kaivostoiminta ja bisnes sokeita alkuperäiskansan ja peruselinkeinojen merkitykselle

Matkailua vai kaivosbisnestä – ristiriita pohjoisen parhaasta?

Suomen maaperässä on kultaa, platinaa, timantteja ja uraania noin 70 miljardin euron arvosta. Suurta osaa luonnonvaroista ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää louhia. Miksi ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden hankkeet eivät saa välitöntä ja laajaa kannatusta?

Suomi kehitysmaa omien luonnonrikkauksien suhteen

Miksi sitä sanotaan kun lupaa yhtä ja tekee toista?

 

Pian sata vuotta sitten vuonna1917 pohjoismaiden saamelaiset aloittivat poliittisen yhteistyön. Ensimmäisestä rajat ylittävästä saamelaiskokouksesta on siis aikaa mutta saamelaisten perusoikeudet eivät ole vieläkään kunnossa.

Saamelaisten pyrkimyksenä  sata vuotta sitten oli ensisijaisesti säilyttää mahdollisuus perinteisiin elinkeinoihinsa. Tänään ei olla ihan samassa tilanteessa kuin sata vuotta sitten mutta  saamelaisten alkuperäiskansoille kuuluvat oikeudet ovat  edelleen häpeällisesti hoitamataa.  

Ministeri Brax , milloin Suomi ratifio ILO 169 sopimuksen?

Tellervon patsas Helsingin Dianapuistossa yhtyy varmasti rauhanomaiseen vaatimukseemme alkuperäiskansojen oikeuksista. Tämän Diana patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Yrjö Liipola  vuonna 1928. Taiteilija on toiminut maamme diplomaattina Unkarissa on 20-luvulla vastustanut sotaväen kutsuntoja. Vastarintaa ja keihään kärkeä löytyy tästä puistosta!

Julkaise syötteitä