Guggenheim lopettaa taidehankinnat, taidemuseon ja pakottaa kuntalaiset maksamaan amerikkalaisen kulttuuribisneksen investoinnit Helsingissä

JP Väisänen Guggenheim-ruokaprotesti-performanssissa kuva T. Koivisto

Performanssi ”Guggenheim on Helsingille yhtä tärkeä kuin Mac Donald´s  suomalaiselle ruokakulttuurille”

Tänään kello 12.00 käsitetaiteilija JP Väisänen avaa Mannerheimintien (Forum – Mannerheimintie 16 – katutaso) Mac Donald´s ravintolan oven. Taiteilija ostaa hampurilaisen, ranskalaiset ja juoman. Sen jälkeen  suoritetaan Guggenheim poliittiset toimenpiteet;
1.)rinnastus-brändäys
2.) liputus ja
3.)mediatiedotus

Guggenheim lopettaa taidehankinnat, taidemuseon ja pakottaa kuntalaiset maksamaan amerikkalaisen kulttuuribisneksen investoinnit Helsingissä

Tänään olemme saaneet lukea selvityksen siitä miten kansainvälisen wow-kulttuuribisneksen rantautuminen olisi mahdollista Katajanokalle. Jo itse selvitys on kulttuuriskandaali. Selvitys on maksanut jo melkein puolet kaupungin kuvataiteen museotoiminnan vuosikuluista.

 Kiireen demokratiaa
Kaupungin hallituksen on määrä iskeä nuijalla Guggenheim eteenpäin 30.1. Siihen mennessä voi keskustella ken ehtii. Helsinkiläinen poliittinen eliitti vasemmistoliiton kulttuuriministeri mukaan lukien tuntuu lehtitietojen mukaan komppaavan amerikkalaista kulttuuribisnestä.

Näin se sitten on suunniteltu. 12 000 neliön tilat taiteelle Katajanokalta. Ristihotelli eli Design hotelli hanke kaatui mutta nyt kun Guggenheimissa ei vain näytetä epämäärästä kuvataidetta vaan myös muotoilua ja arkkitehtuuria, josta Suomi on maailmalla kuuluista, eivät suomalaiset arkkitehdit asetu edelleen ristihotellin kanssa yhtä paljon tilaa vievää WOW-Guggenheimia vastaan.  Lisäksi suomalaisia arkkitehteja Guggenheim miellyttää koska siitä seuraa arkkitehtikilpailu.

Pelkkä taide ei Guggenheimin tiloja täytä. Näyttelytilaa varataan vain 4000 -5000 neliötä. Guggenheimiin tulee siis paljon muutakin kaupallisesti kiinnostavaa.
Valtio mukaan rakennuskustannuksiin
Kaupunki maksaa Guggenheimin rakentamisen. Guggenheimin kokokustannukset lienevät jossain 300 miljoonan hujakoilla ja itse rakennuskustannukseksi on arvioitu 130–140 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa 10 tuhannen neliöhintaa. Guggenheimin kuvataiteen seinät ovat ökykalliit. Vertailuna esimerkiksi Musiikkitalon neliöhinta oli Guggenheimin suunnitelmiin nähden vain alle puolet 4,5 miljoonaa. Valtion olisi melkein pakko lähteä mukaan Helsingin kanssa jakamaan rakennuskustannuksia. Helsingin kaupungin nykyinen linja on, että mitään uusia investointeja ja laajennuksia ei tehdä mutta Guggenheimista tullee se bisnes-sääntö joka saa nyt vahvistaa poikkeuksen.

Kuolinisku omalle kuvataidetoiminnalle

Vaikka valtio osallistuisi Guggenheimin kustannuksiin ei Helsinki saisi kuitenkaan lisää valtionosuuksia kuntabudjettiin, jolloin joka tapauksessa Guggenheim tarkoittaa leikkausta kaikesta muusta ja se kaikki muu kulttuurissa tarkoittaa oman museon niin Meilahden kuin Tennispalatsin ja kaupungin omien taidekokoelmien lopettamista. 

Aiesopimus

Guggenheimia hoitamaan perustetaan säätiö, jossa yhtenä merkittävänä osapuolena on luonnollisesti itse Solomon Guggenheimin säätiö. Toisena, suomalaisena osapuolena olisi tietenkin Helsingin kaupunki ja kolmantena varmaan Suomen valtio. Ehkä joku yksittäinen sponsoritaho voisi vaatia oikeutta tulla mukaan säätiöön.
Säätiö on vastuussa museon toiminnasta ja 20 vuoden jälkeen se siirtyisi kokonaan suomalaiselle osapuolelle ellei asiasta sovittaisi ja neuvoteltaisi uudestaan.

Yhteistyötä koulujen kanssa
Museoissa on maailmalla jo totuttu siihen että niihin liittyy olennaisena osana pedagogiikka ja yhteiskuntayhteydet – nämä argumentit eivät tuo Guggenheimin mukana Suomeen mitään radikaalia ja uutta. Musiikkitalossa tehdään yhteistyötä Sibelius Akatemian kanssa. Miksi Guggenheimissa ei tehdä yhteistyötä Kuvataideakatemian ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa?

Lipputuloilla puolet budjettiin

Guggenheim-selvityksessä ollaan tosi optimistisia. Uuden museon pitää myydä 500 000 täysi hintaista lippua vuodessa. 60 000 ulkomaalaisia taideturistin pitää avata Guggenheim Helsingin ovet. Puolet käyttökustannuksista on katettava lipputuloilla. Suunnitelmat maksuttomista kansalaisten olohuonoista ja museoista saavat siirtyä historiaan.

Hyvästi kaupungin taidemuseo, Good Bye Tennispalatsi !

Miksi helsinkiläisen poliittinen eliitti antaa Guggenheim nielaista Meilahden ja Tennispalatsin. Kluuvin galleria säilynee jonkinlaisena jäänteenä. Miten G-bisnes edistää oman identiteettimme rakentamista ja mahdollistetaan paikallisten taiteilijoiden toimiminen kaupungissa? Guggenheimissa olisi kerran vuodessa näyttely jonka koordinoisi jokin ”suomalainen” taho.   Radikaalia!

Helsinki ei osta enää taidetta
Tarkoittaako Guggenheim hyvästejä Helsingin kaupungin omalle taidekokoelmalle? Rakentamisen prosenttitaiderahat toivottavasti säilyvät. Vanha taidekokoelma varmaan siirtyy Kaupungin museon hoidettavaksi. Guggenheim haastaa ajatuksen siitä, että kokisimme tarpeelliseksi tallentaa arvokasta kulttuuriamme ostamalla taideteoksia kuntalaisten yhteiseen omistukseen. Guggenheimille ei ole asetettu tehtävää kerätä taidekokoelmaa. Se vain esittelee arkkitehtuuria, teollista muotoilua ja taidetta

Arki Guggenheimissa

Uuden museon käyttötalous liikkuu 15 miljoonassa.  Puolet tulee lipputuloista ja loput 8 miljoonaa kaupungilta. Kaupungin nykyinen arki liikkuu 4,3 miljoonassa ja siihen pitää vuosittain kiitos Guggenheimin löytyä nyt sitten puolet lisää. Yhtäkkiä Helsinki tuplaa nämä kulttuurin budjetit.

Kilpailu sponsorirahasta

Guggenheim lisenssi maksaa 30 miljoonaa dollaria. Helsingin kaupunki ei aio osallistu lisenssi miljoonien maksuun mutta jäsenenä Guggenheimin uudessa säätiössä sponsorirahan saamisesta tulee sen ykköstehtävä. On jännää nähdä miten kulttuurisponsorien rahat nyt jaetaan kun kentälle astuu uusi ja uljas iso G. Nähtäväksi jää miten kulttuurisponssin rahat riittävät ja innostuuko yksityinen sektori samalla tavalla kuin kaupungin poliittinen eliitti tuplaamaan kulttuurirahaa tällä kohtaa. Miten käy muiden kulttuurin laitosten jotka on bisnespolitiikan innostamana opetettu rakentamaan budjettinsa perustumaan sponsorirahaan.