Tulitauko heti, valloittajat ulos ja rauha Afganistaniin
3.-5. joulukuuta Saksan ex-pääkaupungissa Bonnissa järjestettiin Petersberg II Afganistanin sodan jatkosuunnitelmien kokous ja kansainvälisen rauhanliikkeen protesti Afganistanin sotaa vastaan. Paikalliset järjestäjät ja kansainvälinen rauhanliike kertovat protestin loppuyhteenvedossa olevansa tyytyväisiä tapahtumien järjestelyihin.
Suomen rauhanjärjestöistä paikalla oli Rauhanpuolustajien ja
taiteilijoiden rauhanjärjestön PANDIN aktivisteja. Samaan aikaan Suomi
vetää 50 ISAF-rauhanturvaajaa pois Afganistanista, nostaa Afganistanin
kehitysrahoja 10 miljoonalla ja eduskunta keskustelee sodan
aikataulusta.
4500 osoitti mieltä
Afganistanin sodanvastaiseen mielenosoitukseen halki Bonnin katujen
osallistui sateesta huolimatta 4500 rauhan aktivistia. Saksan poliisi
oli varautunut suurmellakoihin ja seurasi tasatahtia molemmin puolin
kulkuetta sen koko pituudelta mukana marssien.
Poliisi oli ajoittain aggressiivinen; repi alas kulkueen banderolleja ja
komensi aktivisteja näyttämään kasvonsa. Rauhanliike kokonaisuudessaan
onnistui olemaan provosoitumatta ja saattoi siten puolustaa
menestyksellisesti arvokasta oikeutta mielenosoittamiseen.
Saksalaisen rauhanyhdistyksen aktivisti Mani Stenner kertoi
odottaneensa kansainväliseltä rauhanliikkeeltä runsaampaa
osallistumista. ”Onnistuimme kuitenkin tavoitteessamme ottaa
kriittisesti kantaa samaan aikaan Bonnissa järjestettävään Afganistanin
tulevaisuuskonferenssiin” sanoo Stenner.
Saksaan kokoontui Afganistanin valloituksessa mukana olevien maiden
erialaisia tahoja (eri lähteistä riippuen) 80–100 delegaatiota.
Rauhanliikkeen näkökulmasta Afganistanin sodan osapuolten Petersberg
tarkoittaa katteettomia lupauksia ja kauniita sanoja Afganistanin
tulevaisuudesta.
Ulkomaalaisia joukkoja ja vapaustaistelijoita
Lakimiesten kansainvälinen ydinaseita vastustavan järjestö IALANA oli
yksi Bonnin rauhankonferenssin aloitteentekijöistä. Järjestön johtajan Rainer Braunin
mielestä koko Petersberg II-kokous olisi pitänyt peruuttaa jo siksi,
että yksi konfliktin merkittävistä osapuolista Pakistan, ilmoitti ennen
kokousta, että sen edustajat eivät osallistu kokoukseen.
Niin kauan kuin ulkomaalaisia joukkoja on Afganistanin maaperällä, niin
kauan tulee olemaan myös vapaustaistelijoita jotka taistelevat
valloittajiaan vastaan. Kaikki Afganistanin sodan osapuolet vakuuttavat,
että ulkomaaliset joukot pysyvät Afganistanissa ainakin vuoteen 2014.
Kansainvälinen rauhan liike Saksassa vaatii välitöntä aselepoa
Afganistaniin. ”Pyrimme edistämään kaikkien ulkomaisten joukkojen
vetäytymistä!” sanoo Jens-Peter Steffen kansainvälisestä lääkärien atomisodan vastaisesta liikkeestä.
Suomi kuuliainen Yhdysvaltojen sotasuunnitelmille
Suomessa eduskunta keskusteli maanantaina Afganistanin tilanteesta. Perussuomalaisten Tom Packalén
oli huolissaan siitä, että kun Suomi vetää viisikymmentä sotilasta pois
Afganistanista vaarantuu jäljelle jäävien turvallisuus. Toisaalta saman
puolueen kannoissa vastustettiin Nato- johtoisiin ISAF- operaatioihin
osallistumista. Hallituspuolueista kokoomus ja ruotsalaiset ovat
selvästi voimakkaimmin Yhdysvaltojen johtaman operaatioin linjoilla ja
varoittivat Suomea sitomasta itseään etukäteen liian tiukkoihin
aikatauluihin.
Suomen Afganistan kehitysapu nousee
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomi lisää
kehitysyhteistyöksi hyväksyttävän avun määrää Afganistanissa nykyisestä
yli 20 miljoonasta eurosta vuodessa noin 30 miljoonaan euroon ja asettaa
naisten aseman parantamisen avun päätavoitteeksi
Erkki Tuomioja on puheissa Afganistanista vaatinut rauhanprosessissa
huomiotavaksi naisten ja tyttöjen merkityksen rauhanprosesseissa.
Afganistanin itsenäisyys ja demokraattinen tulevaisuus tarvitsee koko
afgaaniyhteiskunnan osallistumisen ja suomalaiset kehitysyhteistyön
miljoonat ja kansalaisjärjestöjen ammattitaito ja osaaminen ovat varmaan
tervetulleita.
Kyseenalaista on se, miksi Suomen hallitus hyväksyy Yhdysvallat ja
sotilasliitto Naton Afganistanin rauhan rakentajiksi vaikka kymmenen
viimeisen vuoden aikana on voitu selvästi todeta ettei Yhdysvallat ja
Natojoukot ole Afganistanissa humanitäärisistä syistä ja että sota on
viime vuosina vain kiihtynyt ja laajentunut.
Naistenasemalla politikointi vitsin arvoista
BBC:n Afganistanin rohkeimmaksi naiseksi nimittämä entinen afganistanilainen parlamentaarikko Malalai Joya
sanoi Bonnissa rauhanliikkeen tilaisuudessa, että niin kauan kuin
Yhdysvallat on sotilaallisesti Afganistanissa läsnä ei maalla ole
itsenäisyyttä ” Naisaktivistin mielestä maassa, jossa ei ole
itsenäisyyttä puhe demokratiasta, ihmisoikeuksista, naisten asemasta ja
sosiaalisesta oikeuden mukaisuudesta on vain vitsi.”

Kommentoi